Miten sattukaan koko kevään ja alkukesän aurinkoisin päivä just meidän reissulle?!
Ei huono, ihan terassia huusi koko matka. Ja kyllä me huutoon vastattiinkin, eihän me muuta tehy kun käveltiin ja istuttiin auringossa juomassa olutta.
Voi mikä päivä serkusten (feat. Muge) kanssa! Meillä on vaan nii samanlainen huumori, tilannetaju ja ne yhteiset muistot, että reissut on vaan niin parhautta.
Seikkailtiin burgerille F-hooneen, ja vaikka systerin googlemaps ei ihan selkeintä reittiä näyttänyt, löydettiin perille sinne vanhan kaupungin taakse. Suosittelen! Cool miljöö vanhassa teollisuuskompleksissa ja enemmän ku kiva terde sen sisäpihalla. Ruoka oli hyvää ja olut kylmää.
Vähän jännitti miten muge jaksaa kävellä, ja etten kadota sitä minneen. Hyvin jaksoi sekin mukulakiveä tampata, ja vaan kerran se meinas multa livahtaa hävyksiin, mutta onneks olin kärppä ja sain sen kiinni. Eli hienosti meni.
Olin heränny koiria viemään neljältä aamulla, ja kuudeksi kipitin junaan että ehdin noutaa liput aamulaivaan ajoissa. Onneks nakerot oli skarppina (niinku aamusin aina) ja nekin oli fillarin selässä ukille menossa jo kello 4.55. Jos niiden naamat ei olis ollu niin happy, niin olisin kyllä pitänyt itseeni aikamoisena kiduttajana ku revin ne ennen kukonlaulua fillarin selkään.
No illalla kun reissun jälkeen ne hain, oli kaikilla jo vähän huumori lopussa. Kotiin selvittiin ilman draamaa. Että propsit kaikille siitäkin. Heitin nakerot suoraan fillarinselistä takas sänkyyn ja uni tuli niille samoin tein. Eipä tarvinnut itsenkään kun pää sohvatyynyn mukaan laskea nii oli taju kankaalla.
Tänäänkin vielä vähän väsyttelee. Mutta oli se sen arvoista, jokavuotinen mafiareissu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti