Näytetään tekstit, joissa on tunniste sanon suoraan. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste sanon suoraan. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 5. lokakuuta 2014

mä olen seuraillut tässä hääblogeja koko vuoden,
se on ollut oikeen hauska harrastus,
paljon on ideoita tullut ja mennyt,
ja monien ihmisten "kuulumisia" olen innolla seurannut.
häiden suunnittelusta, niiden toteutukseen ja jälkeiseen aikaan.
jo valmiiksi mietin mitä ihmettä teen tämän "projektin" jälkeen?!

no.
onneksi muutamat suunnitellut häät on vasta ensikesänä, luulen että niiden ihmisten tarinat haluan seurata suureen päivään asti joka tapauksessa.

meillä on siitä hassu tilanne että ollaan tän parisuhteen kanssa menty vähän "pehva edellä puuhun", niinkun ensin lapset, sitten yhteenmuutto, sitten koiralapsia, sitten yhteinen asunto, sitten vasta ollaan menossa naimisiin. sit mä olen ollut vauvan kanssa kotona, sitten muru, sitten muru lähti opiskelemaan. ymmärrätte varmaan että meidän tärkeän päivän budjetti ei yllä lähellekään hääbloggaajien budjetteja. säästöjä ei voi kovin käyttää, ja on tässä vielä itsejen lisäksi kuusi elätettävää sielua kotona pyörimässä, ja yks omassa torpassaan sen päälle. faciliteetit ja realiteetit nyt on mitä on.

mä olen tässä asioita tutkaillessani tullut siihen tulokseen, että jos asiat näyttää kalliilta, ne on kalliita. (jokaisella on omat mittarinsa tässä.) mulle ei vaan tullut nyt kyseeseen tilata 3e coctail-paloja yksitellen, tai sisäfilettä pitopalvelusta. eikä laittaa tuhansia juhlatilan vuokraamiseen. mun mielestä 7e yhdestä hunajakennopallosta on paljon. samoin 300e hääkakusta. nyt olen alkanut nikottelemaan myös salaattien hintoja, joten saa nähdä tuleeko juhlapöytään kaikki ns. oman käden kautta. (tosin mielenterveys meinas mennä tuossa venäläisten kaalipiirakoidenkin kanssa, jotka väänsin omin pikku kätösin yks kerrallaan noin suunnilleen pakastimen täyteen...) mutta niinkun ajatuksena. (kyllä! kyllä mä ostan sitä ruokapalvelua kuitenkin loppujen lopuksi, koska en aio itseäni lieden edessä tappaa sentäs.) pääkaupukiseudulla on myös kohtuuhintaisia ruokatoimijoita, jos vaan jaksaa kaivaa netin uumenia.

summasummarum. pysymme laatimassani budjetissa (tai lähellä sitä), koska:
- sain haluamani (meidän haluamamme. toim. huom.) tilan haluamaani hintaan, haluamakseni ajaksi.lue: kohtuullista korvausta vastaan.
- tilassa saa juoda omia juomia, ja omat juomat on haettu helsingin eteläpuolelta.
- kaikista läheisimmät hoitaa kakkupuolen.
- mä teen kaiken mitä jaksan, loput ostan ns. noutomyynnistä (cateringiä halvempi.)
- mulla on hymyllä  ja ystävällisyydellä palkattu crew*.  (eli: keittiö, meikki, valokuvaus, hiukset)
- häätilpehöörin olen ostanut käytettynä, ja olen toteuttanut omia visioitani lähes ilmaisista materiaaleista, ja joutessani ** olen pistänyt toimeksi ja askarrellut-paskarrellut omaksi huvikseni. murun toive koristelun suhteen oli kynttilät. niitä on, paljon, halvalla. (kiitos ikea!)
- mun puvun löytyminen hintaan johon sen sain, oli sattuman kauppaa. rutun puvun onnistuminen 1,5e kangaspalasta ommellen, oli myös sattumankauppaa. 
- bändi haluaa maksuksi vaan bilettää, ja ottaa vähän drinksua meidän kanssa.
- muru on jopa kehoitellut vähän tilailemaan hömppää (mm. personoidut kuorensulkijat kutsukortteihin) mutta olen pidättäytynyt kaikesta turhasta, paitsi yhdestä jutusta joka toteutettuna sai mulle vedet linssiin ***
= tulee meidän näköiset ja kivat juhlat. kuten suunnittelun alussa ilmoitin, tunnelmasta en tingi, vaikka kymppitonnin pottia en lataa yhdeen päivään, luulen tiedän että tässä on valmistumassa semmonen hämyisen tunnelmallinen, pikkusen vintage-rokki-ryssä-riemu-häät.

kutsuttuja on noin 60. sataan vieraaseen varaudutaan, tai kahdeksaan kymmeneen ainakin!  (mun suku!!! lööv.) yksi kutsuttu ei näillänäkymin pääse. yksi tai kaksi on ilmoittautumatta, ilmoittautumisaikaa on vielä muutama päivä jäljellä. tämä kertoo mulle, että juuri oikeat ihmiset on kutsuttu, koska ne on ihmisiä jotka kääntää vaikka aikataulunsa ympäri vaan osallistuakseen meidän päivään. ihanasti te! joidenkin ihmisten osallistumisilmoituksetkin on olleet NIIN liikuttavia ja ilahduttavia. papin lähettämä "mielellään tulen!" lämmitti mieltä myös kovin.

illan menu lojuu tossa mun vieressä pöydällä. vähän viilausta vielä, sitten alan jakamaan hommia halukkaille ja soittelen noutopalveluun. jos ottaa hääbloggarien ruokabudjetista vimosen nollan pois, päästään mun budjettiin, ja tällä hetkellä näyttää senkin suhteen oikeen mukavalta. **** 


*ne ei halunnut mitään!!! muuta kun osallistua ja auttaa....
** kahden lapsen, neljän koiran, vaimon ja töiden päälle tuntuu että olen jouten, useinkin! käsittämätöntä!
*** esittelen tämän myöhemmin!
**** tosin ruoanmääriä arvon vielä, koska urheilijanaiset.

lauantai 11. tammikuuta 2014

sulosta on toki se,
että jossain keskustelussa oltiin huolissaan homoisien lasten äitienpäiväkortista,
tai lesboäitien lasten isäinpäiväkorteista.
ihania ootte.
älkää murehtiko turhaan.
ei mekään murehdita. eikä lapsekaan.
meillä a-setä ja ukki saa aina marraskuussa ihania paketteja ja kortteja.
aatelkaas sitä.

ja sen jälkeen voitte keskittyä taas murehtimaan nälänhätää ja ilmastokatastrofia, nyt kun tääki huoli on teiltä poissa.
suorat lainaukset.
lue, ja kuole nauruun tai myötähäpeään:

"Mistä johtuu että suomessa lesbot on aina lihavia tatuoituja rumiluksia? Jos olisivat niinkuin pornon lesbokaunottaret niin sitten hyväksyisin. Homomiehiä ei hyväksy kukaan."

"Kyllä niitä lapsiakin pitää ajatella, eikä mielestäni lesboparille pitäisi antaa edes koiraa. "

"Kyllä lapset ja niiden kasvattaminen kuuluu heteroille, siis normaali ihmisille.
Homot ja lesbot taas kuuluvat laitokseen lukkojen taakse, sielä voivat harrastaa sairaita touhujaan.
Mutta lapsista ne täytyy pitää mahdollisimman kaukana."

"Tosin keskustelu oli ihmislapsista, jotka minäkin antaisin mielummin eläinten kuin lesboparin kasvatettavaksi.
Parempi se vanha 'sovinistinen kristillisoppikin' kuin tuollainen mielenvikainen harhaisuus siitä että normaali heteronainen ja epänormaali lesboakka olisivat millään tavalla verrattavissa keskenään.
Kun eivät ole, toista voi kutsua ihmiseksi ja toista ei."

siis nämä meille tarjosi iltalehden keskustelupalsta.
kiitos näistä mielipiteistä.
mä meinasin kuolla nauruun.
anteeksi.
(tän on pakko olla yhden ihmisen verbaali-ilotulitusta tylsänä lauantai-iltana. ja suvaitsevaisuuslaini tähän kohtaan. mä en SUVAITSE tyhmiä ihmisiä. sullakaan, arvon mielipiteiden kirjoittaja ei ole oikeutta olla tuota mitä olet. koska MÄ en SUVAITSE sitä.) 

 (ja kyllä. ihmisillä saa olla mielipiteitä. kaikkea ei vaan aina kannata sanoa ääneen/kirjoittaa julki.)
provo, provo, provo!

hitti. luen yhden naisparin lapsiprojektista kertovaa blogia, ja he olivat kai olleet erilaiset äidit-ohjelmassakin. hienoa ja hatunnosto heille. blogissa perhe kirjoitti myöhemmin ettei olisi pitänyt mennä keskustelupalstoille lukemaan jakson aiheuttamia keskusteluja, mutta menivät kuitenkin.

mäkin menin.
heillä varmasti on mieli pahoittunut moisesta paskanheitosta, mutta mua enimmäkseen keskustelupalstoja selatessa a) nauratti ihmisten typeryys, ja samalla provosoiduin ihan hemmetisti.

toiv. kyseessä oleva naispari/perhe todella ymmärtää ettei kommenteissa tuolla keskusteluissa ole a) järjenhäivää, b) mitään syytä loukkaantua. sillä. hulluja maailmassa on ollut aikojen alusta saakka, anonyymiteetin takaa on helppo huudella ja niin edelleen ja niin edelleen.
tjeu:
Aikuiset tehkööt makuuhuoneessaan mitä vaan ja kenen kanssa vaan lystäävät, mutta lapsia ei tällaiseen luonnottomaan suhteeseen tarvita! Nämä itsekkäät lesbot ja homot aiheuttavat lapsilleen suunnatonta kärsimystä.
Se alkaa viimeistään kun kouluun lähtö on edessä.
Lapset osaavat olla hyvinkin julmia toisilleen ja normi yhteiskunnassa perhe käsittää isän ja äidin.
Vielä sen mahdollisen eronkin jälkeen lapsella on yhä isä ja äiti.
Sit juostaan psykiatrilta toiselle kun mielenterveysongelmat sun muut pahoinvoinnit alkavat.
Ja yhteiskunta maksaa.
Te luonnottomassa suhteessa elävät voisitte lopettaa sen itsekkyytenne ja miettiä lapsen tulevaisuutta sekä luopua lapsenhankinta-aikeista. 

että tämmöstä saissea.
eniten hämmästelen sitä että suomen kaltaisessa sivistysvaltiossa elää ihmisiä jotka edes kehtaa kirjoittaa tälläistä edellä mainittua paskaa. saatikka olla sitä mieltä että kenenkää muun  makuuhuoneasioiden luonnollisuus/luonnottomuus tai lapsenhankinta/hankkimattomuus kuuluu heille. se ei millään muotoa ole kenenkään muun kun yksilön/perheen oma asia. miten se voi oikeesti olla niin hemmetin vaikea tajuta?

argumenttina koulukiusaus/mielenterveysongelmat ei ole edes pätevä peruste kieltää lesboja hankkimasta keskenään lapsia. ihan tutkimusten mukaan kiusaamista SAATTAA esiintyä, mutta lesboäidit on juuri se joukko joka siihen puuttuu/yrittää vaikuttaa. *
ja empiriankin pohjalta voin sanoa, lesboäideistään ei ole lapsiani kiusattu. kertaakaan. 


* kuten ennenkin olen kysynyt; olisiko syytä kieltää myös läskejä, rumia ja rillipäitä tekemästä lapsia? nehän ne yleisimmät kiusaamisen syyt on. tai jos sä olet aivan lauta, ja lapsesi perii tuon ominaisuuden, niin kiusatuks tulee teini-iässä, ja se on, lauta, just sun syytä. varo lisääntymästä myös sinä kitukasvunen! ja kierosilmä! saatikka jos isoisällä on musta tukka, se voi periytyä just sun lapselle ja se saa huutia koulussa niin että kuuluu.

...ja voisin vielä aloittaa toisen postauksen siitä että toki lasten joukossa tyhmyys tiivistyy ja saatetaan huudella sitäsuntätä-kiusausjuttua, mutta mistähän se kiusaaminen opitaan jossei kotoa? että helvettiin mamut, neekerit, lesbot ja punkkarit. nii. onneksi tuntuu siltä että meistä seuraava sukupolvi (esim. esikoiseni ikäiset) on vähän lunginpaa** jengiä.

** en tahallaan käyttänyt sanaa suvaitsevainen, koska olen alkanut vihaamaan sitäkin. mä en tarvii sun suvaitsevaisuutta. mä olen. koska mulla on oikeus siihen. tykkäsit sä siitä tai et. tai suvaitsit sä sitä tai et. koska SE EI KUULU SULLE.

mind your own business.