noniietsen.
muutto takana.
oli aikamoisen kiva päivä!
natusetkin pääsi kummilaan yökylään ja kummin kanssa uimahalliin. ei pöllömpää niille! 

mä siis pidin kesälomapäivän että sain asiat rullaamaan.
käytiin murun kanssa ikeassa, kierkkärissä, k-raudassa, ruokakaupassa, kirjastossa ja hakemassa avain uuteen asuntoon. *

murulle ja mulle melkein iski naapurikateus, kun mutsin ja faijan uus asumus on niiiiiiin fiini. upeat puulattiat, pelileikatut väliovet, tummat työtasot ja kaapitilaa enemmän kuin tarpeeksi. kaappien vetimetkin on aivan viimeistä huutoa. puhumattakaan asunnon levyisestä lasitetusta parvekkeesta, johon rakennuttaja oli jo ystävällisesti tuonut terassimatonkin valmiiksi. kylppäristä voin mainita kahvinruskeat seinälaatat, ja ei-ne-halvimmat kalusteet. oi, oi!

kun muuttorekka tuli, tuli myös broidi ja faija, ja näiden ja muuttomiesten kanssa se oli noin tunnin jumppa ja kamat oli asunnossa.
faija oli niin iloisen ja tyytyväisen näköinen nähdessään asunnon, mutta...
johan kämppä tosin kamoista räjähti hirveeksi sotkuksi. säälitti ihan kun joka kerta kun heitin kamaa asuntoon, sieltä kuului pulppuavan faijan loppumaton kirosanatulva.

koitin sitä rauhoitella, että kyllä ne tavarat paikkansa löytää, niin johan jo illasta alkoi asunto näyttää asumiskelpoiselta.

muru on duunissa, ja mä tässä vielä aamukahvia juon. jahka saan jotakin syötyä, nappaan yhden karvavekaran ja lenkkeilen tuonne mutsille ja faijalle laittaan asuntoa lisää. pelkästään siitä on jo hyvä mieli että niille on lenkkeilymatka.** ruttunaamakin pystyy fillaroimaan kesällä sinne, jos himassa tulee tylsää. kui hienoo! kyllä oli kaiken työn ja vaivan väärti, ajattelen minä! 

eilen kotiutuessa vedin naamaan pitaleivän pulled pork'illa ja coleslaw'illa ja tempasin lasin viiniä perään. noin viidessä minuutissa olin univalmis. kuka nyt ei lämpimän, tuhisevan koiran viereen meinais nukahtaa...

*mutsi käski ostaa hillittyä tapettia yhdeen seinään, ja me sit murun kanssa repästiin ja ostettiin kultaista! ahahhaha. tulee vvvvvaltavan hieno.
**ostin kaikkia herkkuja niiden kaappiin, nii taidetaan vetää siinä pikkunen brunssi keskenämme!

nyt lähti häiden kiitoskortit tulemaan kotiapäin.
kuin kivaa!

tilattiin ihan peruskortit. semmoi että voi laittaa jääkaapin oveen siks toviksi, ennenku heittää roskiin :) vanhemmille tilataan vielä sit setit parhaimpia kuvia että voivat säästää ne iäti....  ja kehystää takanreunalle. ihanku niillä nyt takkoja olisi.

kun me näytettiin anopille kuva mikä aiottiin tilata ja sehän alko huutaa hoosiannaa, nii päätettiin tilata sit liberaaleille ja konservatiiveille omat korttinsa ettei kukaa ny mieltään pahota.

mä oon tuutannu mein hääblogin sivuille kuvia sitä mukaa kun oon saanu käsiteltyä, mutta yhdestä syystä,
siitä joka näyttää tältä

ei tässä hirveesti kerkee kuvia renkata ku joutuu kusia pyyhkii, ulkona juoksee, ja pelastaa irtaimistoa ja lapsia naskalihampailta.
hihi.
ihana se on.
mein kääryle.
mutta hitto sillä on kova ääni. ja se huutaa hemmetisti. ihanku olis ihmisvauva talossa. onneks on murun nakki hoitaa sitä öisin. mä vaan laitan korvaa tyynyyn ja käännän kylkeä. 

kaipa sekin pian mein rytmeille oppii. 

hääjuttujen kanssa aletaan olemaan lähellä maaliviivaa.
kakunkoristeet tulivat.
tilattiin ne kiinasta, koska muita ei juuri ollut tarjolla.
vaarana oli että ne tulee myöhässä, koska toimitusaika oli vahvistusmailissa marraskuun loppuun.
no tulivat jo.
ja ovat just niinkun piti.
tosin kissassa pieni maalausvirhe rinnuksissa, mutta sitä ei huomaa jossei nappaa käteen ja katso.

salapoliiseimmat pystyvät päättelemään mikä kissa on kyseessä, mutta säästelen asian julkaisua vielä.

aineettomat lahjat askartelin eilen valmiiksi

tälläiset kortit sain aikaan.
sopii teemaan, vielä joku rasia niille pitäisi taikoa, mutta niitähän mulla piisaa kaapeissa vaikka ja kuin.

poimin muratinvarret talteen maljakkoon, lisään ne asetelmiin mikäli ne pysyy hengissä vielä muutaman tovin. jos ei niin ei.

tänään ajattelin silittää pöytäliinat ja viimeistellä Ruttunaaman alushameen.
pojalle pongasin tutulta puvun, kummi L ehkä hakee sen matkaansa naapuristaan ensiviikolla.

henkilökunnan tsekkasin ja varasin paikanpäälle oikeaan aikaan.
lapsille tein varasuunnitelman varasuunnitelman ja varasin varalta varayöpaikan. (ettei vaan jäis mikään sattuman varaan.)

sitten viimeinen rypistys on ruokahommat.
tarvitsen aivot tsekkaamaan tarjoiluastiat, koska alkaa omat hirttämään kiinni. 
vikaviikon suunnitelmiin kuuluu hiukan leipomista ja kauppareissuja.
salaatit tilasin pitopalvelu PILKEstä. niillä on passelin hintainen noutomyynti.  ja se asia on ookoo. himottais tilailla niiltä vähän ekstraa, onneksi on aikaa miettiä tässä minne budjetti asti taipuu...

vähän ressiä tässä, mutta ei liikaa.
vielä.

aini.

mä sit todella ripustin punkun voimalla kakkupapereita juuttinaruun.
nii.
siin on mulle lippusiimat juhlatilan kattoon.
nii.
hienompia ei oo.
nii.
eikä tuu.
cool. 

jossei nyt muu mee pulkkaan,
nii tuunailut ainakin.
tässäpä nämä viimeisimmät

varsinainen hääkenkä.
korkkarit alesta + hiuspinni alesta + 1min. askartelua = kengät jotka huutaa että ne on ihan "hää".
ruusut vaan on niin hienot.
tuskin niitä hämärässä juhlatilassa kukaan näkee ees, mutta mua ilahduttaa jo pelkästään se että tiiän että ne on siellä!

ja tiiättekö. vastoin odotuksia juhlatilassa saa polttaa kynttilöitä.
helpottui tunnelma-asia huomattavasti, ja voin jättää valosysteemien haalimisen/askartelun  ihan kokonaan pois ajatuksista. ou jee! 

diy

tuuttasin printteristä normeille tarralapuille semmoi etikettitekstit koirien lisäravinteisiin*
oli semmoi vanhanajankirjotuskoneteksti-tyyppinen fontti.
pistelin samalla tulemaan kaikkia sapuskannimiä mitä häissä vois tarjoilla.
lätkin tarrat mustalle paperille.

on kyllä mein näköinen menu se.

vaihtoehto 1 on laittaa menu buffet-pöytään valkoisiin kehyksiin.
vaihtoehto 2 on leikellä ne kappaleiksi ja ripustaa pyykkipojilla juuttinaruun.

puolisoni kun hakkaa tuossa päättötyötään, en viitsi sitä näillä "häiritä".
ripustin menut jääkaapin oveen.
väliin kirjotin suodatinpussiin** kysymysmerkin.
valitkoon suosikkinsa.

*tähän on tultu! lisäravinteita koirille!
** kiireisen pariskunnan aamukirjeenvaihto hoidetaan suodatinpusseihin kirjottamalla. yks päivä tekstarissa luki: "kun käyt kaupassa, tuo suodatinpusseja tai kirjeenvaihto loppuu pian."

sniikpiik.
kohteessa mekko.

huoh.
mä lupaan, takaan ja alleviivaan etten mene lähellekään ompelukonetta tai kolttua muutamaan viikkoon.
hikisenä ja tuskastuneena sovittelin mekkoa tuhannesti, ja mallailin tyllejä.
käytin jopa nuppineuloja.

yrityksen ja erehdyksen kautta ne nyt on paikallaan, ne mun cancan-tyllit.
tai yritelmät.
vielä yhden kerroksen jos jaksais joskus laittaa, ni se olis siinä.

kiitos.
ja
aamen.

taas yks säätö.
aamupäivällä me käytiin moikkaamassa serkkua ja sen vauvalasta lähipuistossa, mutta sitten tossa kundin päikkäriaikaan mulle iski joku puuhavimma. 

no.
tänään tuli tämmöi.

huoh.
estäkää google ja kuvahaut, pinterestit ja muut inspissivut ennenku talo tursuaa näitä "hyvä-hieno-mitenjokuosaa-ideoita" ja "mähalusinvaankokeillaonkstäämukahelppoo-ideoita".

ja juu. oli helppoo. aikaa meni about tunti, pahvit löyty pihasta, ja lamput kaapista. noi on vissiin jotkut perusjouluvalot, pitää vaihtaa ledeihin jossei halua että pahvi käytössä kärventyy. kuhan nyt vaan kokeilin voiko tommoiki tehdä. ja voihan sitä. näköjään. tämmöi räpyläkin.

jossei tuo nyt muuhun tarpeeseen ole, nii systerille joululahjaks. hohoho ha aha a.

vielä yks hikinen hääpostaus. (syytä säätä.)
sit lopetan. lupaan!

että minkälaiset kinkerit aion/aiotaan minimibudjetilla saada aikaan.
tässä vähän himottelukuvia netin uumenista.

semmoi interiööri. (tarvikkeet on jo kaapissa, palaan niiden budjettiin myöhemmälti.)
sit olis sitä kakkua väännettävä, ja iltapalaa keksittävä*.
 (not a biggie, daddy on leipuri. ja blogin kautta ilmoittautui ruoka-asiain konsultti kehiin <3)
astiat lainaan. ja voin kertoa että salaatit syödään lampunkuvuista. (samaa tyyliä tulee kaikki oleen, ja niissä oma jujunsa, tästä myöhemmin.)

uskon että vieraat vetää ihan itseinään hyvän shown.
bändi on.
luulen että joku muukin haluaa laulaa.

tila on valittu väkevillä perusteilla. kokemusta on, ollaan ekaa kertaa murun kanssa suudeltu siellä, hinta kohtuullinen, astiasto on, tila on just passelin kokoinen, ja aivan meidän näköinen.

kutsuihin menee noin 40e + postikulut.

mun meikin ja tukan taiteilee esikoisen kaveri, keittiömestarina toimii esikoinen ja lauma sisäköiksi pukeutuneita teinejä**.  esikoinen kuvaa myös häät, mutta haluaisin ottaa potrettikuvat etukäteen, ja antaa kiitoskortit ovelta mukaan, alkoholia tilaan virosta, kameleina toimii kaikenkarvaiset sinne reissaavat sukulaiset. hätätapauksessa tietty pyörähdetään murun kanssa romanssilomalle sinne, jossei kukaan muu muka meinaa. (sisko on ainakin lupautunut.)

maistraatin jälkeisen yön haluaisin viettää hotellissa, varsinaisista juhlista tullaan kotiin yöksi, luulen että murun on kiva halia tot meidän omaa arabialaista valkoista posliinikaunotarta sit aamusella. (jäänyt bileharjoittelu vähän vähiin tässä...)

kimppua en halua, laukkua en halua, koruja en halua, kengät joudun hankkiin, mutta semmoi että niille tulee muutakin käyttöä. tai sit yksinkertasesti tanssin mein 4vee bamsterin tuunaamilla tennareilla.

rutulle tein mekon. bambam on vielä housuja vailla. murun juhlakampeet tuli kanssa, neki on sarjaa "monikäyttö", joten en laske niitä edes budjettiin. esikoisen mekkoa joudun ehkä vähän sponssaa.

jaaha, oliko siinä kaikki?
ihan itteäki kiinnostaa pysytäänkö budjetissa vaiko nou. (se olis vähän pakko rako, ja tässä todella haastan itseni. ei sillä, mä tykkään järjestää ja häsää, eli ressiä en saa tästäkään rakennettua, että joutuu tekee paljon itse, vaan että saa tehdä. esim juhlapaikan koristeluun ja alkujärkkäilyihin mulla on vapaaehtosia enenmmän ku laki sallii, mutta ku minäitte haluan itte. ) no, budjetti päivittyy mun luurissa omassa muistiossaan. vielä kynnetään vasta veden pintaa siellä.

alan tässä joutessani laskee taas niitä tarjoiluja tänne koneelle muistioon. palaan siihenkin sit toisella kertaa.  

ps. ei tää paletti ny vissii nii levällää ollu ku aiemmin luulin, hä? ainaki ittestä näyttää ihan hyvältä. ja vielä ainaki 3 kuukautta to go.
__________________________________________________________________
* sittenki teen aika paljon itse. (lue daddyn ja anopin avustuksella.)
* *tässä säästän sikana. tarjosin lahjakortteja vastineeksi vaivasta, ne toopet ei halua. hmh. kai jotaki keksin.

"käääk! nythä mä näin sen." sanoi muru ku mekkoa puhelimen kuvasta näytin.
äst. se on mun maistraattimekko, ei sen nii väliä.
mutta sitä juhla-juhla-mekkoa se ei saa nähdä.
joten jos se vahingossa tänne eksyy,
nii tätä postia et avaa!
capisce?

oijoijoij mikä tätimalli kaltaiselleni tyylikkyyden tavoittelijalle.
katsokaa noita vekkejä ja poimuja, hame-housu-tyyppisiä kerrostumia, vatsanpömpöttäjä- lantionleventäjäleikkausta. ei seksikkyyttä eikä tyyliä mailla halmeilla! (eikä helmoilla...)
äst. nou nou nou!
tuo olis nätti semmoi normi-ihmisen päällä, jolla olis lantio, ja rinnat.
mä taas olen ihan tasapaksu pötkäle, nii ei, ei tuommoi!!!
ystäväni lupasi tuunaa mekon sopivaksi (se siis joka osaa) mutta ei, mä en manioissani kyenny ollenkaan odottaa sitä päivää tapahtuvaksi.

uskoisko kukaan, jos kertoisin että nyt mulla on järjettömän style, tyköistuva hamonen, jossa kykenee liikkuu ja joraa? joka merenneitotyyppisesti levenee alaspäin, ja jonne tällä ompelukonemestariflowlla isken vielä can-can-tyyppisesti tylliä ainaski sata metriä helman alle?
no on.
uskoitte tai ette.
vielä harkitsen laitanko sniikin kuvan nuolija-puvusta nyt, vai sitten kun tyllitylliläinen siinä on jo kii.
anskattoonyt...

suodatinpussiruusut.
tutoriaali räpyläkäsille:
tarvikkeet:
suodatinpusseja, sakset, kukkateippiä, rautalankaa, mielusti vähän viiniä tms... 

1. googleta ohje.
2. mä piirsin kaavat suoraan koneen ruudusta paperille.
(ota huikka viiniä.)
3. leikkasin terälehdet niin että oli 5-10 suodatinpussia pinossa. (tehokasta sarjatuotantoa.)
4. järjestä numerojärjestyksessä terälehtipinot, niin eteneminen on helppoa ku heinänteko. (about.)
5 kieputtele pätkä rautalankaa kaksinkerroin, niin että päähän jäi pienenpieni silmukka
(ota huikka viiniä.)
6. ota ykköslehtiä kaksi, ja aseta ne hiukan perätysten päällekäin ja kiedo rautalangan ympäri niin että silmukka jää kukan "keskiöksi". (näin ne ei lipsu lankaa pitkin.) venytä kukkateippiä hieman, niin se tarttuu, ja pysyy. kannattaa katsoa että kieputussuunta pysyy samana sekä papereilla, että teipillä, muuten homma saattaa hieman kusahtaa, kun paperit ryttääntyy ja lipsuu teippiä vastaan.
7. kiepauta teippiä kerran tai kaksi alareunojen ympäri, ja kieputtele muutaman kiekka rautalankaa alaspäin.
8. tee sama kakkoslehdille.
9. kolmonen istutetaan hiukan alemmas samalla proseduurilla, samoin nelonen.katso että lehtirivi ei ylhäältä katsoen yhtäkkiä nouse liikaa.
(ota huikka viiniä.)
10. ota kolme ulointa terälehteä ja asettele ne käteen hiukan limittäin.
istuta toiselle puolelle kukkaa. kiepauta teipillä kiinni.
11. ota uudet kolme ja kiepauta ne toiselle puolelle. näitä voi laittaa sen 6, tai ohjeen mukaan 12. riippuen haluuko tukusan vai hoikan kukan.  (mä en mitenkään kattonu että ne olis samaa 5,6,7,8, vaan laitoin vaan semmoi combon mikä näytti kädessä kivalta.)
12. varmista kiinnitys yhdellä teippikierroksella, ja kieputtele teippi alas asti kukan vartta.
(juo lasi tyhjäksi!) 
ta-daa! 

tässä yhden illan saldo!
3 lasillista viiniä, 21 valmista kukkaa. ei huono!
kiitokset myös serkkujengille mun viihdyttämisestä!

värjäyksen suoritin peitevärilitkulla.
muovipurkkiin valutin vettä, ja pensselillä sössin väriä sekaan penskojen peitevärinapista.
tasasen värin saa kun kastaa koko kukan litkuun.
häipyävisen, kun pensselilä sutii kukan ulkosivut, ja sohii sinne sisälle.
taitoin kukkavarren päähän koukun, ja kuivatin ne kuivaustelineessä.

kuivien kukkien terälehdet rullasin coctail-tikun avulla alas-ja ulospäin.
(tähänkin kannattaa ottaa viiniä.)
alin kuva netin syövereistä, sijaintia en muista, anteeksi siitä.

tässä tökkäsin ne mun pennin asetelmaan.
kyllä. kyllä tuli hieno!

taas naurattaa!
mä oon aivan liekeissä ompelukoneen kanssa.
en käsitä.
tämmöi puukässä-rekkalesbo-prototyyppi-räpyläkäsi onnistuu, joskus.

oikeen hermostuin murulle kun se sanoi mun ruttunaamalle tekemää mekkoa "tosi hienoksi".
"laimea ilmaisu!" kun mekon hienouteen lisää mun täydellisen peukalokeskelläkämmentä käsityötaidottomuuden, kuuluu mekkoa sanoa tajuttomanmielettömänkäsittämättömän upeaksi!!!!! (viidellä huutomerkillä.)
nii.

no, eilen sitten kaivoin kaapista oman juhlavamman mekkoni. siihen on siis suunniteltu ihmiselle lantio, joka multa puuttuu, ja muutenkin se tuntui olevan kaksi kokoa liian iso, joten ei kun ompelukoneella ja visuaalisella silmällä sen kimppuun! (kaavat ja nuppineulat? mitä ne on??)
lantiota vedin sisään noin 15cm, ja kavensin omituisen muotoista helmaakin rutkasti.  ts. ajelin mekon figuurissa näkyvät muodot "suoriksi", ja alaspäin j-muotoisella saumalla helmaan.
ja jumankekka! se istuu kun hanska! en käsitä. 
naapuri* meinasi pyörtyä kun näytin sille kuvaa mekosta. (oikea reaktio!)
että minä. että tein. nii. korjausompeleetkin...
vielä uusi tylli helmaan kiinni, niin voin paljastella hieman. 


*naapuri tarjosi lomailtaoluen, sen aurinkoisella terassillaan. extempore. 
huippua!

häät/diy/kynnet/koristeet/mekko
_________________________


anoppi kävi täällä vähän hypettämässä häitä.
sitä kiinnostaa ne niin kovasti,
ja se on koko ajan (multa) kyselemässä yhtä sun toista aiheeseen liittyvää.

sen hypettely sai mun pään taas pursuamaan ideoita.
osa päätyi toteutukseen asti...

:

- kynsistä tuli täydellisen juhlavan harmaat! hekumallinen graffitinharmaa aluslakka löytyi apteekista, ja kimallus oli jäänyt esikoiselta tänne lojumaan.
- kierrätyskeskuksen 1,5e pitsi muuttui pallomuotoon. tulevat näyttään hyvältä juhlatilan katossa, valoilla tai ilman. sain nuo koekappaleet kovettumaan viimein, joten sarjatuotanto voi alkaa.
- samaisen kierrätyskeskuksen 1,5e harmaa kankaanretku muuttui neiti ruttunaaman juhla-asuksi. "jumankekka, mamma! tää on hienompi kun missään tehtaassa vois kukaan tehdä!" - nii aattele! sun puukässä-tumpelokäsi-säätäjä-mutsi onnistui! kerrankin.

so so so happy!
__________________________
ps. edelleen budjetissa, tai roimasti ali. 

hää./kutsut
___________________________
kutsukorttiversioina, (p)art 1..

mun päästä tääki visio sit irtosi,
ja muru joutui (halusi) tuunailla mun harakanvarpaita siihen lopulliseen, viralliseen versioon,
ku son tommoi pedantti.
tässä harjoituskappaleita muutama esille.

ideaa saa kopioida vapaasti.
kuvia pliis ei. (vaikka kukapa se näillä mitään tekisi.)

tarvikkeina:
maalia, suti, laho lankku ja vakaa käsi.
kamera mustavalkoasetuksella (ja kuvaaja!* )
kiva tausta.
ja sit photoscape-kuvankäsittelyohjelma.
kui siistii taas! (mun mielestä.)

________________________________________________________________________
(ni ei tule tommoi hengenhädässä kädestäpuristelua kun taiteilee kantapäillä saadakseen rajaukset kohdilleen, ja kurottaa kättä rakkaan räpylään toisella kehonpuoliskolla... ja nii että the date näkyis kokonaan jos niin haluaa. mä en nyt halunnu kyllä. )

ps.
puolisoni askartelee rekvisiittaa hääkorteihin!
jo on aikoihin eletty!

diyytä ja kuvamaterilaalia jäljemmälti luvassa.

ha.haa. 

lueskelin anopilla vanhoja sisustlehtiä, ja jossain artikkelissa oli aivan huippu pesukoneen osasta duunattu valaisin.
koitin nitkuttaa murulta jäteasemalla että saisin yrittää jätemiehiltä pummata moisen aarteen.
ei antanu lupaa.

sattumoisin lenkillä huomasin junatyömaan aidan takana samanmoisen peltihäkkyrän kun toiveissa olikin.
kun onnesta soikeena raahasin häkkyrän himaan, muru toivoi että jotai pihahommaa suunnitelen siitä.
noup!
mutta kun se näki valaisimen katossa varttia myöhemmin,
tuntui kehut musta erityisen ihkulta.
mutta ihkuinta kaikista on itsessään mun uusi romupeltilamppu!

"mamma! rakennitsä noin hienon lampun iha ite?! miten sä osasit?!"
nii, mitehän?

eilen illalla vieraiden lähdettyä mulle iski puskista ajatus.
sitten mä hain muovikassin, leikkelin sen rihmaksi ja aloin rihmaa virkkaamaan.
ai että miksi?
en tiedä.
ja mistä se ajatus lähti?
en tiedä, tuli vaan mieleen.
ja mitä siitä tuli?
no en tiedä.



 

voi sitä typerämminkin perjantai-iltansa viettää toki,
mutta ei tässä taas ollu järjenhäivää.
kunhan kokeilin.

enää pitäis päättää jatkanko tosta jonkun kulhotyyppisen ratkaisun,
vai heitänkö ihan roskikseen.
tulipahan todettua, kyllä, muovia voi virkata.
kiva. 

perjantaina saadaan ystäviä terassikauden avajaisiin.
johan aloin toheltaa tota terassia kesäkuntoon.
taas selkee "pakkotehdä"-fiilis päällä.
tässä samalla kun askartelen tyynyjä räsymatoista,
aion vetää mutsin hippipitsimekkoon alushameen kiinni.

ps. mun opiskelija sanoi mulle perjantaina että musta näkee että harkitsen tarkkaan ennenkun mitään lähden tekemään. hyvää imartelua toki, tai sit tyyppi ei oikein ole pätevä ihmistuntija. nimimerkillä mitään en o harkinnu 34:jään vuoteen, enkä harkitse vastakaan. hyvin menee. paitsi eilen kun rikoin naapurin ompelukoneen räsymattohommissa. (mut kiitokset googlelle, osasin sen myös korjata!) hehe.

adhdadhdadhd.
kevätmania.
ja kätten työt.