"miten aika menee näin nopee?"
- se menee aina nopee kun on kivaa.

kaiken päälle mä olen keksinyt itselleni jännittäviä tekemisiä,
nimittäin:

nyt mä harrastan* tässä aikani kuluksi "parisuhde-startti-kyyläystä/jännitystä" kaverin puolesta naamakirjan inboxissa, ja bongailen kahdelle erilliselle (mulle tärkeälle) ruokakunnalle erityiskivoja kotiehdokkaita netistä. ehdottelen tietty kaikkia tästä meidän hoodeilta. itsekäs kun olen! anteeks vaan osallisille!



ps. 
jos saanen pyytää apua, niin menu-ehdotuksia ylppäreihin ottaisin vastaan!
mikä olis niinku kauden in maku?
mitä sä haluaisit syödä kesän ensimmäisissä kinkereissä?
mansikka on ihan out.
mutta
vedettäiskö sitrus-lakritsi-linjalla toi makea osio? vai olisko joku muu yhdistelmä hip?
mikäs se kuplivan kanssa maistuis? 


*hääblogien seuraus aika alkaa oleen ohi.

jännä nähä:
miten tämä talous lähtee tästä pyörimään.

mulla on muutamia materiaalisia asioita joiden haluamista olen pantannut viitisen vuotta.

kohta tärähtää!

oma ipad. olen tuhlannut hiluni murun ja esikoisen opiskelukoneisiin, kohta voin satsaa itseeni. miten vielä mitä ja mistä. ts. mini vai air. ja ihan vaan ränkläyskäyttöön tulee. ettei tarvi olla super. kunhan olis mäkki, koska mä olen snobi. tai laatutietoinen. tai miten sen haluaa sanoa.

kampaajakäynti. että niinku koko setti. väri ja leikkaus, kiitos!

kuorihousut. uudet. 

wc/kylppärikaappi. ostaisko eka yläkertaan. vai alakertaan? ihan tämä päätös mua jännittää. mitä sanoo emäntä?

kuntosalikortti. nii. salissa on leikkihuone. kerta/vko tän arjen päälle. muksuilla tai ilman. ihan sama. kohta mulla on jättihaba.

kauramaitoa. koska köyhäilyn loppuessa loppuu myös lehmänmaidon käyttö.

italianreissu. koska on mun vuoro valita minne lennetään. 

ainii. paitsi se talo! 3000 neliön tontilla. meni just ohi suun meinaan.
näää - tuleehan niitä uusia....

no joo. saahan sitä haaveilla. luulen että kaltaiseni hamsteri tunkee kaiken liikenevän roposen PPV eli pahanpäivänvaralle. sinne sukanvarteen.

ensin mä olin ihan että jaa, ja voi harmi.
sitten mulla yhtäkkiä pamahti suoni päästä.

olen jo kasvanut aikuiseksi, joten en ottanut heti puhelinta suonikkaaseen käteeni ja soittanut raivo päässä "kohteelle", vaan annan fiilisten vähän laskeutua.

esikoinen pääsee ylioppilaaksi pian, mutta hänen isänsä nyt ilmoitti (tyttären kautta toki, muru sanoi ettei se paskapää uskaltanut mulle soittaa.) ettei tule juhliin. siis mitä? ihminen josta en olisi IKINÄ moista uskonut. I.KI.NÄ.

ensin olin ihan että toivottavasti tästä voidaan neuvotella. ja sit ihan että mä en neuvottele mitään.
saamari! ja sata muuta kirosanaa.

ainoat ylioppilasjuhlat ja piste.
sinne tullaan, tai sit ei tulla ja kärsitään seuraukset.
karvaasti.

häpeä mies!

* mieltä saa muuttaa ja mähän unohdan tän raivon heti kun muu päätös tulee, toki.

sain eilen viimein murulta sen luurista häämatkakuvia.
ifolorin kuvaohjelma tietty lagas viimemetreillä, ja nyt ei inspiraatiota uuden aloittamiseen löydy.

tässä vähän fiilispaloja:

en kestä tätäkään.
ja
piti se tämäkin mun tässä elämässä kokea.
täydellinen loma. 
uskomattoman ihana häämatka.

irti todellisuudesta.
kiinni rakkauden ytimessä.

suosittelen kap verdeä. todella. 

onnistuin suututtamaa murun kertomalla sille epämiellyttävällä äänellä että tänä vkonloppuna sillä ei ole minnekään asiaa.
vaarana oli että se lähtis kasvattajalle pesemään koiranpentuja ja syömään pullaa.
mulla oli ainoona tehtävänä sen polttareita ajatellen pitää se kotona.
riitahan mun kipakasta sanomisesta tuli,
mutta ilme muuttui kun kaverit tuli kaappaamaan sen kotoota eilen.
hihi. 

possupuvussaan se tosta marssi menemään, ja ilmeisen kiva oli ilta ollut.
heräsin yöllä koirasirkukseen, ja antamaan sille "piilottamani" yövaatteet. (olin viikannu ne portaiden yläpäähän keskelle lattiaa sitä odottamaan, he he.)

eilen kävin oksametsässä hakemassa vähän uutta risua, askartelin lyhtyjä ja tsekkasin tilpehööripuolen kondiksen. leipasin muutaman kilon rocky roadeja kahvipöytään ja popcorn-cup cakeseja.
helpompi hengittää.
tilasin myös ystävän kauppa-avuksi tänään, kun epäilin että tuleva vaimo muistuttaa enemmän kohmeista lahnaa kun reipasta, pitkäpinnasta autonkuljettajaa.

eilisen touhupäivän jälkeen vielä kampaajan ohjeen mukaan laiton väriä hiusteni latvastoon.
nyt on pääkin (ulkopuolelta) valmis häitä varten. jee!

kesä oli polttanut latvat vaaleiksi ja aika kuoleen näköisiksi. mutta hyvä siitä tuli yhdellä värikäsittelyllä! tosi hyvä.
tästä mitasta saa jo aika kivan kampauksen aikaan, ja vaikka olen uhonnut että sen heti häiden jälkeen leikkaan lyhyeksi, niin saa nähdä raaskinko. nyt se ulottuu jo puoleen selkään. mun ihana rotanhäntä!

aini.

mä sit todella ripustin punkun voimalla kakkupapereita juuttinaruun.
nii.
siin on mulle lippusiimat juhlatilan kattoon.
nii.
hienompia ei oo.
nii.
eikä tuu.
cool. 

tänään sain häärintamalla aikaan sen, että varasin naapurin vaatekaapista säilytyksen hääpuvulle*. ja maksoin häämatkan loppuosan.
näin karmivia kuvia kohdehotellista kun googlettelin sen nimellä (toiv ne kuvat oli jotaki vanhoja, mulla repee pelihousu jos siellä on kuppasta!) mutta matkanjärjestän sivuilla huoneet on siistit ja tunnelma vaikuttaa hyvältä.
tästä kitisen toki matkanjärjestäjälle. etukäteen! valehtelen vaikka että murulla on pölyallergia, että mein huoneen seinällä ei ainakaan mitään villamattoa roiku!
nii.
villamatto ja romantiikka ei sovi yhteen.
tai tyylikäs villamatto toki sopis, mutta se kuvassa ollut oli kuppanen!
todellinen nounou.
(kyllä taas on pienestä kiinni!)

ai käytiin me katsomassa hääjuhlatilaakin viimeviikolla!
(tosin koira yritti sen jälkeen kuoleksia, joten meni ajatukset ihan muualle. ja jotenki jäi sinne.**) 

mutta että pitää niitä tässä häämoodiin palautella että tulis jotai valmistaki.

mestoilla mukana ollut posse ihasteli juhlapaikan fiilistä, ja mä tykkäsin tilasta tosi kovin.
ihan meidän näköinen, semmoi rappioromanttinen. sydän tähän.

koitin mä tässä "omalla ajallani" askarrella jotai fiilikseen sopivaa hääkoristusta vielä, mutta kun ei irtoa, niin ei irtoa. ripustan tässä punkun voimalla vissiin kakkupapereita juuttinaruun ja sanon että siinä on mun lippuviiri.

*koska kyylä.
**koira parani. viimetinkaan. semmoi vatsalaukun pöhötys sillä oli, onneks vietiin lääkäriin, koska pienikin mietintätauko kotosalla olis johtanu vatsalaukun kiertymään, josta seuraa varma kuolema. hyyh.

nonni.
suurinosa kutsuista lähti menemään.
ja koska hoidettiin osa kutsuista trendikkäästi (ja helkkarin kätevästi) netissä,
ilmottautui se osa tyyppejä mukaan samointein.
eikä kukaan narissut viimetingan kutsuista edes.

tänään
pyöräiltiin penskojen kanssa naapuripitäjään viemään muutama sukulaiskutsu.*
ihana ihana reissu oli kaikinpuolin. kummilla saatiin omppupiirakkaa, kuultiin uusimmat juorut ja leikittiin pihaleikkejä mahtisäässä. penskat tinkas itselleen hoitopaikan häämatkan ajaksi, ja muuta yökyläilyä bonuksena sen päälle.
tätilässä tongittiin perunaa maasta**, syötiin kasvihuone tyhjäksi kirsikkatomaateista ja sain puutarhakasveja kotiinviemisiksi. ja rahaa. (kuin noloa?! mä olen täysin aikuinen, ja sit tungetaan rahaa taskuun. "osta lapsille jotain kivaa." emmät menee kuuroille korville pahojen mulkasujen kera. no aivansama.) 

* siis minkä tarran liimasit? siis mikä täs oli pilalla? emmä huomannu ollenkaan! (tyypillistä! mä oon ollu taas hysteerinen ihan turhan päiten...)
** täti tonki kasvimaata ja nous sieltä kun tultiin pihaan. kun Bami huomas ekan perunan, nii kului noin sekunti kun se ahne possu oli siellä pikkunaamoineen ja -käsineen tonkaamassa lisää pottua esiin. huippujäbä! ei tarvinnu tädin pakottavine jalkoineen siellä kykkiä.

ps. ei tarvinnu pitää breikkiä, ku olinki ihan nettivelho
ps.2 mitää nii hienoa ei ole mun kätösistä tullu ku ne riivatun pussiruusut. lupaan.
uitin ne punajuurimehussa tosiaan ja muokkasin ne kukkasiksi. jos jotakuta askartelijaa kiinnostaa vielä se värjäysproseduuri ja loppumuokkaus, ni huikkaamalla saa kuvia näkyville. 

nonni.
mä tässä istun, ja penskat tekee (taas) ruokaa.
ihan jees!

millään en jaksais lieden vieres heilua, on nii kuuma.
nuilla näköjään ei.

- "mamma! solmeen tuli haava kuolimaveitsestä!" kiljuu kundi.
- "kuolitsä?" kysyy sisko.
- "en kuollu, ku ylitän kuolia! oo sä sit valovainen ettei sulle tuu haavaa."  se opastaa siskoa.

- "kato mamma, tää näyttää ku tää lähtis ilti." (sormenpää? not!)
- "ihan pieni vekkihän toi on. ei siitä tuu ees verta."
- "mutta ku voi ALKAA tulla...."

jep. mene poika kuorii niitä perunoita jos keittoa haluat. 

muahahahah.
vähän tässä naurattaa.
no. alan täs kuitenki nostelee vähän tavaroita paikoilleen (=siivota) ettei tää näyttäis nii nololta. vaikka eihän tääl kukaa ole näkemässä...