keskiviikko 11. maaliskuuta 2015

sain blogihaasteen katajan parisuhdefoorumilta.

ha ha.
tartuin, koska
haasten ideana oli kehua kumppania.

nooooo.
murun kehuminen tulee ihan selkäytimestä. kun se vaan on nii mainio nainen!
se ei vissiin ole ihan tottunut retosteluun, ja on välillä niin raasu kehua repostelen sitä siekailematta ihan päin naamaa. mahtaa olla karmivaa kuulla kui erinomainen, kaunis ja rakas sitä onkaan. (mun yks perusperiaate elämässä on että hyvät asiat  pitää sanoa ääneen, ja sen mukaan elän. mä olen ihminen jonka suusta vaan valuu siirappia kun siihen on aihetta. jos tämä tekstin alku jo ällötti, älä lue pidemmälle.... aikamoinen tahmateksti tuloillaan. ällösöpistelyä ihan meinaan. tai toisaalta, mähän vaan luettelen faktat. )

parasta muru
sussa
on kaks t:tä.
tuoksu ja tunne.
ne menee vaan suoraan mun biologiaan.
vähättelemättä muita ominaisuuksia, voin sanoa ettei tälle parisuhteelle (ainakaan mun osalta) voinut mitään.
kuten hääpuheessani kerroin, niin peli oli selvä mun osalta ensimmäisestä halauksesta.
suudelmasta nyt puhumattakaan.
kun löytyy ihminen jonka sylissä pää räjähtää ja suudelmasta sukat pyörii jaloissa, niin siihen kannattaa tarttua.
todella.

ja ne muut ominaisuudet.
puolisolta toivotaan ihastuttavaa ulkonäköä, rehellisyyttä, uskollisuutta ja huumorintajua. edelleen olen sitä mieltä että mulla on käynyt järjetön lykky. kaikki samassa paketissa! 

sä miellytät mun silmää nii kovin, että joka kerta kun nään sut, nousee hymy huulille. väkisin. just silloin kun sua itseä märehdittää se sun "kulahtanut" ulkonäkö, verkkareissa, villasukissa ja rillit päässä, niin saat mun sydämen sykkimään vähä kovemmin. ja välillä ihan ottaa päähän päästää sua ulkoilemaan yksin kun olet laittautunut parhaimpiis, koska sä olet niin hyvän näköinen, että mieluusti vaan kävelyttelisin sua, ylpeenä, mun käsipuolessa ihan itse. etkä sä pönttö edes huomaa kui naiset vilkuilee sua, kun sä vaan toljotat tämmöstä harakkaa! 

ajan kanssa mä olen ilokseni todennut että meillä on kemian lisäksi yhtenäiset arvot myös. (en tiedä olisinko voinut sua vastustaa, vaikka ei olis ollutkaan.) on järjettömän mukavaa että tästä köyhäilyelämästä saadaan revittyä jopa huumoria. olis kiva jos olis paljon rahaa. mutta sillä ei kuitenkaan rakkautta eikä fiilistä osteta. sä arvostat pieniä asioita, ja osaat tehdä niistä suuria. pihvi-illalliset, lasi siideriä, autoajelu, leffa ja irttarit, päikkärit. mikä vaan käy kun sä oot mun kanssa.  sitten kun on mahkuja isompiin asioihin, niihin osataan tarttua kyllä.

sä usein pidät mua kun kukkaa kämmenellä. musta on käsittämätöntä miten sä pystyt jokaisena merkkipäivänä yllättämään mut niin että vedet tulee silmiin. sä olet lahjomisen ennätysnainen ja ehdottomasti kukkapuskien piilotusmestari numero yksi.

me nauretaan samoille asioille, paljon, ja usein. sä olet opettanut mulle paljon. musta, susta, maailmasta, rakkaudesta ja realismista. 

sä olet kauheen hyväntahtonen, mutta myös päättäväinen. pehmeä ja pedantti. ja tavannut aina laittaa sun läheiset kaiken edelle. sä olet vähän valikoiva ystävien ja läheisten kanssa, mutta ne ketä sä olet valinnut, ne sä pidät. ja niistä sä pidät huolta.

sä olet mun rauhan satama kun mä lentelen sfääreissä. sä olet aina mun tukena ja kannustajana, ja hoidat mukisematta loppuun mun aloittamat "hienot" projektit. vaikka et niitä ihan nii hienoina aina pitäisi.

joku tossukka ei mun kyydissä pärjäisi. mä tiedän että olen vahva ja omapäinen ihminen. sä pidät mua vähän ruodissa, ja olet varmasti ainoa ihminen tässä maailmassa joka pystyy mun mielipiteisiin ja ajatusmaailmaan vaikuttamaan, mitenkään. heikkouttani en sua tarvitse, vaikka suhteen alussa varmaan luulit että mussa on jotaki pelastettavaa.
ei.
mä vaan halusin sut.
ja haluan edelleen.

"sä oot mun auringon nousu, päivieni valo, oot mun iltojeni ilo, kauniimpi kuin kukaan muu."
pusss.


2 kommenttia: