arkirakkautta

kundi rikkoi maagisen metrin mitan.
nyt jo viisvuotiaana.
wowtsiki wow wow!

vähän keskusteltiin tänään neuvolassa kun pituus on tippunut reilusti miinuskakkoskäyrän alle*, mutta koska poika syö, riekkuu ja nukkuu, eikä juuri ole sairastellut, saa asia olla. kasvaa kun kasvaa, jos kasvaa.
-  armeijassa viimeestään, sanoi neuvolantäti.
- no tuskin sielläkään, sanoi äiti.

olivat kahdelleen tarkastelleet kuuloa, piirtämistä ja keskittymistä. kaikki jees.
ja täti kyseli miten meillä menee, olipa kivaa sanoa että hyvin.
että kakara on ihana tyyppi. empaattinen, sanavalmis ja iloinen riekkuli.

erityispiirteistään se antoi viitteitä loukkaantumalla kun täti ei antanut sille rokotetta. harva muksu niitä nyt vissiin erityisesti toivoo. olis ollu vissiin joku miehuusmittari kundille itselleen. lohdutti jonkunverran kuitenkin kun täti kertoi että ensvuonna sitten piikitetään.

*
"kyllähän tää menee nyt sen kasvukontrollirajan alle, mutta te vissiin...."
-juu, ei kiitos.

ajeltiin kundin iloksi ja vapaapäivän kunniaksi junalla pasilaan ja takaisin. kyllä oli hienoa se! nyt kun jaksais vielä sen toisen vapaapäivätoiveen täyttää ja kiskoa luistimet jalkoihin ja lähtee skrinnaamaan, ni päivä olis bueno.