esikoinen alkoi nirutella meitä bilesalin puolelle iltapalan jälkeen.
koska,
hän halusi laulaa.
biisi oli
tämä
sam smithin "stay with me".
kaikista liikkiksintä oli, että kaikki vieraat osallistuivat kertsiin.
itku tuli.
aivan upeeta.
ja uskomatonta, että näin epämusikaalinen nainen on synnyttänyt lapsen joka todella osaa laulaa. ja että se halus laulaa, meille.
myös nuorisokerho yllätti saapumalla keittiöstä koko joukolla, ja ottivat sukulaisteinit mukaan posseen, vetääkseen vielä kerran "monia vuosia" meille.
ei mulla muuta tähän ole sanottavaa taas kun:
kiitos. kiitos. iso ja vilpitön kiitos.
ps. järkytyin sikana kun kuulin sit alkuperäsen biisin mein soittolistalta iltalenkillä. karmee vinkuja toi sam smith oli mun korvaan, se esikoisen versio oli paljon parempi. *wirn. hän lupasi laulaa sen mulle talteen. esim. videolle. hiis!
ps.2. huomaa "valoseinä" teiniksien takana. mun viimehetken idea oli järkkää bändille tausta. ihan partsilta otin valot. ja ystävä M:n kanssa viritin seinälle. hirsiseinän kanssa toimi loistavasti, etten sanois.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti