arkirakkautta

"mamma, ei sun tarvitse olla surullinen mein puolesta, jäihän meille noita mummeja."
sanoi poikani.
"miksi sä muuten itket aina ja mami ei itke koskaan?"
se jatkoi.
"ja tahtoisin vaan tietää että siihen syöpäänkö se kuoli? menikse mäsäks? näin? [läiskäytti kädet yhteen.]

ei niin konstikasta, kuolemasta puhuminen lapsille, vaikka sitä pelkäsin.

käytiin eilen mummilassa tonkimassa jäämistöä, vai miksi sitä sanotaan. toivoivat että saamme muistoja, ja että asunto tyhjentyy. mä en todellakaan ollut ajatellut ottaa mitään tavaraa, nehän on mummin herramunjee! mutta alkoi ahdistaa että mun mummin tavarat menee fidaan tai roskikseen. nehän on mummin!

ukin 80-vuotias nalle muutti meille. samoin hääkuva, vanha karttapallo, ja muutamia pitsiliinoja, astitoita ja peltipurkkeja. kotona nauratti mun talteen poimimat neuleet, siis benettonia ja mötiiviä, huomasin. eipä monen mummi ole ollut noin cool!
mä vaan en voikaan nyt tuota laatikkoa tyhjentää. se tuoksuu ihan mummille.
no.
antaa tuoksua siinä.
kyllä ne ehtii purkaa myöhemmin.