seuraavaks tuli bloggaustauko koska ei kiinnostanut kirjoittaa ollenkaan. olen koittanut pysyä linjassa; jos ei ole mitään kivaa tai rakentavaa asiaa, pidä pärstäs kiinni. meinaan.
lausahdus: "minun elämä, miten siitä tuli näin hirveä?" kertoo kaiken oleellisen.
on uskomaton tunne, kun tuntuu ette viihdy omassa elämässäs ollenkaan, ja kaikki tuntuu menevän päin prinkkalaa. *
kirsikkana kakussa synttäriylläri, jota koitin murulle järjestää.
kahden matkatoimistonettisivun ja yhden virkailijan kanssa tapeltuani, monta iltaa hermoiltuani, ja vedettyäni marttyri-itkut suoraan synttärisankarikohteeseen kolmesti, luovutin.
sankari itse sitten varasi netissä oman matkalahjansa.
paska yllärijärjestäjä minä ehkä,
mutta pian, onnellinen kutulomalainen.
pitkä viikonloppu euroopassa, kyllä.
* ruttu raivosi päivät, kundi huusi yöt, pikkukoira kusi joka paikkaan, mulla meni polvi, mummi saattohoidossa, jänistin puuvenekaupat, töissä vastoinkäymisiä, kotona väsymystä ja epätoivoa....
että hänkin muistaisi saman. sun, mun, meidän perhe. lapset. koirat. arki. onni. elämä. naisrakkautta, lapsia eri kehitysvaiheissa, koiraystäviä. mutsi avautuu kun ruuhkavuodet rullaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti