Kaksi lapsetonta iltaa takana.
Ei olla tapeltu eikä menty milhkään koomaan tästä.
Ruttunaama on leirillä, kundi faijalla hoidossa.
"Project mama"-blogissa spekuloitiin josko papat nykyään hoitaa lapsia, ja vastaus meidän perheen osalta on, että näköjään kyllä!
Muutos tässä asiassa muutaman vuoden takaiseen on huisi. Satunnaiset muutaman tunnin hoitosessiot on vaihtuneet pitkiinkin rupeamiin. Saatuani maailman hienoimman anopin, on matkat vaimon kanssa kaksin tulleet mahdolliseksi. Ja mun vanhempien elämänmuutoksen ja fyysisen muuton takia tällainen arkiapu ja lastenhoito on mahdollista.
Kun olen tottunut suht itsellisesti lapseni hoitamaan, on tässä vähän totuttelemista, mutta tää tuntuu olevan kertakaikkinen win-win-win-diili kaikille osallisille. Mä itsekin osaan ja vähän päästää irti enkä ole ihan hukassa kun muksut on poissa. Faija (ja anoppi osaltaan) nauttii uudesta merkittävästä roolistaan lasten elämässä.
Kivasti on kundilla ja ukilla mennyt. Ovat käyneet fillaroimassa, kävelyllä ruokkimassa kaloja (sorsia) ja puistossa futaamassa.
Me ollaankin sit vaan sikailtu vaimon kanssa kotona, eilen syötiin päivälliseksi pussi sipsejä ja kauhiat kasat karamelleja. Way to go!
Mukavaa tämmönen vaihtelu. Ja virkistää.
Arvostan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti