arkirakkautta

mietin jahka taas yksi luku olisi paketissa,
josko blogiraasu joutais telakalle..?
 ....noooo....
ihan vielä en malta laittaa rukkasia naulaan kuitenkaan.
postaustahti on aika hiljanen, kun tässä arjen räimeessä ei jouda konetta avaamaan.

jahka himoitsemani tabletti alkais hiipiä tännepäin, niin lupaan itselleni postaustahdin muuttuvan myös.
luulen että samalla muuttuu blogin tyyli hieman... luulen, oletan.
enemmän niiksi pieniksi "mitä ajattelin tänään"-pirstaleiksi.
kuviksi.
tuokioiksi.

niiksi osasiksi joilla on mulle väliä.

esim niille kohtauksille joissa

näen poikani kiitävän pyörällä mäkeä alas ja sydämeni jättää muutaman lyönnin väliin. niitä joissa pojan pyörä on nurkin penkassa, ja se kerää mulle kukkia että "ilahtuisin valtavasti". niitä missä se tekee perheelle ruokaa.

niissä missä sydäntä nipistää kun tyttö menee jännittyneen näköisenä yksin bussiin, ja saatuaan lipun "leimattua" se virnistää mulle ilosena ja sanoo pisamat vilkkuen hymy silmissä heipat mennäkseen itse bussilla treeneihin. 

ne missä työnnän nenän vaimon niskaan ja sen tuoksu tekee mut onnelliseksi. todella onnelliseksi.

niitä missä vaimon muovikassista paljastuu puolimetrinen lihaisa kylkipala, ja koitan olla hermostumatta kun 16 tassua menee pitkin seiniä ja lattioita.

niitä.