arkirakkautta

voi paska!
ihmiset aina lataa kovia odotuksia hääpäivän onnistumiseen, ja hääblogirintamalla ollaankin keskusteltu "täydellisestä päivästä" ja pettymyksestä jossei päivä menekään niinkuin pinterestissä.
mulla on nyt semmonen fiilis että kunhan vaan selviän häistä hengissä niin hyvä.
nyt on vähän kaikkea vähän liikaa tässä elämässä.

mä olin ladannut kovia odotuksia tälle hääsuunnitteluprojektille, ja ihan itkettää toisinaan millasta kuraa tää viimeset kuukaudet on ollut. tän piti olla kivaa hömpöttelyä ja romantiikan ylilatausta. paskanmarjat. täällä on tehty päättötyötä viimeseen tappiin asti, hoidettu sairasta koiraa kolmasosalla hääbudjetista, ja päälle jouduttu luopumaan siitä. sit mulla on se yks toinen perhe huollettavana, ja se oikeesti on henkisesti tosi (tositositosi) raskasta. rahahuolet painaa, ja häämatkahotellissa voi odottaa kuppanen seinävaate. tän päälle koiraneiti on saanu influenssan, ja vaara että muut koirat sairastuu fataalisti (esim. vanhuskoira) on todellinen. mä oon niin väsynyt ja surullinen, että en kestä edes yhtä kokonaista päivää tolpillani ja virkeenä. itkeskelen töissä salaa.

että juu. että odottakaa hetkinen. itken taas vähän.
sit lopetan tän itsesäälissä rypemisen.
tai meen vaan nukkumaan.
 tai työnnän vaan pään hiekkaan enkä nosta enää ylös.