arkirakkautta

rutulla on ihana futiskärpäsen purema.
se haluaa toljottaa pelejä telkkarista,
ja kyselee koska pääsee harkkoihin.
ilo loisti sen silmistä kun hain sen veskarien spessutreeneistä.

olen kuullut/huomannut että maalivahdit on ihmisinäkin vähän omituisia.
siksi varmaan tuo neiti näppäräkin rakastaa pelata maalilla.
*wirn.

stadicupin viimeset pelit oli aivan huippuja. vaikka mua ihan kurkusta kuristi kun mein pikkunakki laitettiin maaliin ja oli todella luvassa kovat vastukset.
noooh.
2 x nollapeli oli musta jotaki maagista. vaikkei me nyt niin tuloksia lasketakaan.
kuitenkin, päätä muita lyhyenmpi hiirulainen laittoi todella itsensä likoon ja dyykkaili kiinni mahdottomatkin vedot. torjuntaintoa vissiin kohotti myös suklaakakkuvertauksen (se on sun suklaakakku se pallo, että isket vaan kiinni kun se tulee lähelle....) lisäksi se, että ukki oli katsomassa pelejä.

no. tytöllä on jotaki spesiaalia mistä se todella tykkää. sen ilosen naaman näkemisen voimalla jaksan hyvinkin sitä treeneihin roilia muutaman vuoden ennenkun se ottaa bussin/fillarin itse alleen.