nyt mä oon viimesen tunnin googletellut koristeteippejä, kankaita ja kaikenmoisia ideoita.
ps. tallensin mekon kuvan mun tiedostoihin, ja ylläri-pylläri, vieressä tiedostoissa oli mun suunnittelema mekko (josta kuva myös täällä aiemmin julkaistu) ja kuule meni ihan yks yhteen. että oon mä vissiin tienny koko ajan mitä haluan.
jep. ja nyt mä rauhotun taas.
mun kaltaisella visualistilla alkaa nii herkästi tää mopo keulimaan.
mutta juu, etupyörä alas.
nyt.
että hänkin muistaisi saman. sun, mun, meidän perhe. lapset. koirat. arki. onni. elämä. naisrakkautta, lapsia eri kehitysvaiheissa, koiraystäviä. mutsi avautuu kun ruuhkavuodet rullaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti