arkirakkautta

mä näin unta missä meillä oli kaksi taloa.
jykevä rivitalo, ja sen pihalla pieni mökki, jonka yläkerran oli tuuli tai vandaalit kaataneet.
kiivettiin mökin yläkertaan katsomaan vaurioita,
ja sieltä löytyi huoneita huoneiden perään, missä oli kauneimpia antiikkihuonekaluja.
viimeisenä jäi mieleen valkoiset sormipaneelit, joilla ajattelin auringon leikkivän kun herätään aikaisina kesäaamuina.

ulkoilutin ja pesin myös meidän neljää rottaa.
ja muru vei mut metsään katsomaan ihmeellisen kauniita pudonneita lehtiä. maassa oli jättiläismäisen kokoisia sydämenmuotoisia lehtiä, joissa oli rakkausrunoja, tekstejä ja kuvioita.

mahtaa olla freudilla taas sanomista.
kumpi talo on minä? onko toinen muru?  vai onko mulla kaksi puolta? se jykevä? ja se jonka yläkerta (psyyke) on räsähtänyt, mutta jonka sisällä on mielettömän hienoja aarteita ja kauneutta.
hahahaha.
samaan aikaan nainen vieressäni ei näe unia ollenkaan.
runollista kerrassaan.
olen rakastunut naiseen jonka unet ovat mustia.