arkirakkautta

"koita rauhoittua." se kuiskasi. kaikella rakkaudella kai.
hautajaisten ekaminuutilla.
mä en vaan kestä suljettua arkkua.
heti alkaa itkettää se, että täältä maailmasta lähtee niin yksin.
jokainen.

veikka kantoi arkkua, mietin eka että miten se heinäkeppi siinä pärjää, mutta muistin kuin pieni mummikin on.
rutun valtavat kyyneleet kasteli mamin paidan kun mummia vietiin.

silti se oli niin kaunista jotenkin...

"mene edeltä kyllä se jää kantaa..."
haikeaa.