satuin vinoilemaan pojan motorisista taidoista ihan julkisesti kavereille viimeviikolla.
saatiin naapurista pojalle fillari, ja tasapaino löytyi heti, mutta eihän jätkä osannut polkea laisinkaan.
kiljui ja mumputti jotakin siansaksaa yrittäessään. ja sit tietty menetti hermonsa totaalisesti.
no, perun sanani.
tokakertaa yritettiin eilen,
ja siitähän se sitten läksi!
uskomatonta, hienoa.
tosin pysähtyminen on vielä hakusessa, mutta taitoa ja vauhtia piisaa.
hienoa bambam! voi äitiyden ylpeys ja ylistys!
että hänkin muistaisi saman. sun, mun, meidän perhe. lapset. koirat. arki. onni. elämä. naisrakkautta, lapsia eri kehitysvaiheissa, koiraystäviä. mutsi avautuu kun ruuhkavuodet rullaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti