siinä se istu mua vastapäätä ja lappoi kitaansa kesäkeittoa.
mun elämän ensimmäistä.
hassu pikkumies. tukka sekasin, ruskettuneena, ilman paitaa. isoine silmineen ja hörökorvineen.
kyseli onks maailmassa isoja herneitä, kun maissejakin on. ja kertoi että kasvaa isona taivaaseen asti, sit kun tulee mies.
kasvakoon. sit joskus.
mutta ei ihan vielä.
että hänkin muistaisi saman. sun, mun, meidän perhe. lapset. koirat. arki. onni. elämä. naisrakkautta, lapsia eri kehitysvaiheissa, koiraystäviä. mutsi avautuu kun ruuhkavuodet rullaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti